KUNNALLISVAALIT 2002

Unkarin tasavallan alue jakaantuu pääkaupunkiin, lääneihin, kaupunkeihin ja kuntiin. Kuntien, kaupunkien, pääkaupungin ja sen kaupunginosien sekä läänien äänioikeutetuilla kansalaisilla on oikeus osallistua kunnallisvaaleihin, mikä merkitsee äänioikeutettujen kansalaisten yhteisöä koskettavien paikallisten julkisten asioiden itsenäistä, demokraattista hoitamista, paikallistason julkisen vallan harjoittamista asukkaiden edun mukaisesti. Äänioikeutetut kansalaiset harjoittavat paikallista itsehallintoa keskuudestaan valitsemiensa valtuustojen välityksellä sekä paikallisilla kansanäänestyksillä.

Unkarin tasavallassa elävät kansalliset ja etniset vähemmistöt ovat valtiota muodostavia tekijöitä, joilla on monien muiden oikeuksien lisäksi oikeus paikallisten ja valtakunnallisten valtuustojen muodostamiseen.

Unkarin Tasavallan perustuslain nojalla on valtuustojen jäsenten ja kaupungin- ja kunnanjohtajien vaalit järjestettävä joka neljäs vuosi lokakuussa. Vaalien ajankohdan määrää tasavallan presidentti.

Kunnallisvaalien päämääränä on muodostaa maan paikkakunnille ja lääneihin sekä pääkaupunkiin uudet valtuustot ja valita vähemmistöjen kunnanvaltuustot.

Kunnallisvaali on yksikierroksinen vaali, joka kuntien rakenteesta riippuen koostuu eri elementeistä kuntatyypin mukaan.

Kunnallisvaltuustojen jäsenten vaali

a)      10 000 asukkaan tai sitä pienemmissä kunnissa äänioikeutetut kansalaiset valitsevat kunnallisvaltuutetut nk. pieneltä listalta. Äänestettäessä äänestyslipussa on kaikkien ehdokkaiden nimet aakkosjärjestyksessä, ja äänestäjä voi äänestää korkeintaan niin montaa ehdokasta kuin paikkakunnan valtuustossa on jäseniä (äänestys on hyväksytty myös siinä tapauksessa, että äänestäjä on antanut ääniä pienemmälle määrälle ehdokkaita!). Äänestyslippuun on merkitty kunnallisvaltuutettujen lukumäärä.

Valtuustoon valitaan ne ehdokkaat, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Jos kaikkia valtuustopaikkoja ei voida jakaa äänten mentyä tasan, määrätään valtuustopaikan saaja arpomalla. Jos valituksi tulee vähemmän kunnallisvaltuutettuja kuin mitä valtuuston koko edellyttäisi, on tyhjäksi jääneiden paikkojen täyttämiseksi järjestettävä täydennysvaalit.

b)      Suuremmissa kuin 10 000 asukkaan kunnissa, samoin kuin pääkaupungin kaupunginosissa, valitsevat äänioikeutetut kansalaiset kunnanvaltuutetut sekatyyppisellä vaalijärjestelmällä. Tämä merkitsee sitä, että n. 60% valtuustopaikoista täytetään henkilökohtaisista vaalipiireistä ja n. 40% kompensaatiolistalta.

Paikkakunnan alue jakautuu laissa määrättyyn määrään henkilökohtaisia vaalipiirejä. Joka vaalipiiristä voidaan valita yksi valtuutettu. Valtuustopaikan saavuttaa eniten ääniä saanut ehdokas. Äänten mennessä tasan on vaalitulos mitätön, ja on järjestettävä täydennysvaalit.

Henkilökohtaisissa vaalipiireissä kertyneiden hajaäänten perusteella voivat ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset saavuttaa valtuustopaikkoja kompensaatiolistoilta. Kompensaatiolistan voi muodostaa sen valitsijayhdistys, joka on asettanut ehdokkaita ainakin yhteen neljäsosaan henkilökohtaisista vaalipiireistä.

Kaupungin- tai kunnanjohtajien vaalit

Kaupungin- tai kunnanjohtaja valitaan kaikilla paikkakunnilla enemmistömenetelmällä, eli paikkakunnan kaupungin- tai kunnanjohtajaksi valitaan se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan on vaalitulos mitätön, ja on järjestettävä täydennysvaalit. Äänestäjä voi äänestää yhtä ehdokasta.

Lääninvaltuuston jäsenten vaali

Lääninvaltuuston vaali tapahtuu kahdessa vaalipiirissä. Toiseen vaalipiiriin kuuluvat ne läänin paikkakunnat, joissa on 10 000 asukasta tai vähemmän, toiseen ne paikkakunnat, joissa on yli 10 000 asukasta. Lääninoikeuksin varustettujen kaupunkien äänestäjät – koska paikkakunnan oikeudellinen asema on sama kuin läänin – eivät osallistu lääninvaltuuston jäsenten vaaliin. Läänin listalta saavutettavien valtuustopaikkojen lukumäärä määräytyy kummassakin vaalipiirissä lain mukaan läänin asukasmäärästä riippuen.

Äänestäjä voi antaa äänensä yhdelle listalle.

Lista, joka ei ole saanut vaalipiirin yhteenlasketuista hyväksytyistä äänistä yli 4%:a, ei osallistu valtuustopaikkojen jakoon.

Pääkaupungin kaupunginvaltuuston vaali

Budapestin äänioikeutetut kansalaiset valitsevat pääkaupungin 66-jäsenisen kaupunginvaltuuston listoilta. Äänestäjä voi antaa äänensä yhdelle listalle.

Valtuustopaikkojen jakoon ei voi osallistua lista, joka ei ole saanut vaalipiirin yhteenlasketuista hyväksytyistä äänistä yli 4%:a.

Ylipormestarin ehdokkaaksi asettaminen ja vaali

Pääkaupungin äänestäjät valitsevat ylipormestarin enemmistömenetelmällä, eli ylipormestari tulee siitä ehdokkaasta, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan vaali on mitätön ja on järjestettävä täydennysvaalit.

Kansallisten ja etnisten vähemmistöjen kunnanvaltuustojen vaalit

Eri kansallisten ja etnisten vähemmistöjen kunnanvaltuustot voivat muodostua kahden muun tapauksen rinnalla myös välittömällä tavalla, kun äänestäjät päättävät niistä vaalilla. Vähemmistöjen kunnallisvaalit, jotka järjestetään vain niillä paikkakunnilla, joilla niistä on tehty aloite, toteutetaan samanaikaisesti kunnallisvaalien ja kaupungin- tai kunnanjohtajien vaalien kanssa. Kansallisten ja etnisten vähemmistöjen osanottoa paikallisen julkisen elämän rakentamiseen vahvistavat myös vaaleihin liittyvät etuisuudet.

Osanottovilkkaus kunnallisvaaleissa 1998 ja 2002

Valtuustopaikkojen jakautuminen kunnallisvaaleissa 2002